Ärsyttääääääää. Mikä siinä onkin, että ensin vituttaa, päivät matelee ja kaik on yhtä harmaata mössöä ja masentaa ja viel vähä vituttaa ja ahistaa ja ja ja. Sit yht äkkiä, yleensä näin yömyöhällä, iskee joku järjetön virtapiikki ja tulee sellanen uudenvuodenraketti fiilis. On niinku just päässy hyvään nousukiitoon ja oottaa et koht poksahtaa. Intopinkeenä ja valmis vaikka vallottamaan maailman. Mut ku ei ees tiiä mihin sen äkkienergiansa tuhlais.  No mä ny sit päätin blogittaa ens hätään :oP

Ennen vanhaan inspiksen iskiessä tuli usein leivottua tai siivottua yöllä. Miusta oli ihanaa nauttia hiljasuudesta ja saaha tehä rauhassa. Monesti kuuntelin Pekka Saurin yöradiota siinä puuhaillessani ja se oli jotenki järisyttävän voimaannuttavaa. Mitä nykyste tapahtuu.. No se kauhee energia hyökyy päälle, hetken pyörii ympyrää ku puolukka marjakorin pohjalla ja painuu nukkumaa. Enää ei osaa nauttia yö"töistä", kun tietää että aamusta ahistaa rankemman kaavan mukaan. Ei ennen muuten ahistanu tai väsyttäny. Se ennen tais kyl ollakki aikaa ennen lapsia *pohdiskelee* tai jotain...

No nyt on kämppä putsattu vimpan päälle, kaappeja on tullu siivottua ja tyhjättyä kirpparille kaikkea mahollista ylimäärästä. Feng shuit alkaa oleen kohillaan siis. Eli ei voi siivotakkaa.. Tai vois toki, mut ei viiti puhtaita nurkkia nyhvästellä.

Oon ollu vaihteeks kaks viikkoa kotona sairaslomaa lusimassa. Karmiva väsymys ja jatkuva yskä sai hakeutumaan lääkärin pakeille. Tohtori sit toteski et thorax kuviin mars ja sieltäpä paljastuki sit melkomoinen keuhkokuume. Ilman kuumetta siis. Nyt kävin uusinta reissulla ku keuhkoon koskee vaan koko ajan vaikka hitonmoinen hevoskuuri on päällänsä. No paremmalta kuulemma näytti kuvat jo, mutta hengitysäänet oli vaimentuneet. Tohtori epäili et tää järjetön lima on aiheuttanu siel jotain supistumista ja jotain latinaa mist en mitää ymmärtäny. Räkähän mulla ei ees valu, vaan se kaik myörii tuol keuhkoissa, kuumetta ei ole, eikä muuten mitään vikaa, paitsi se järkky rintakipu ja yskänpuuskat jotka nostaa kivoja limaysköksiä tuolt alhaalta. En ois ite ihan äkkiä uskonu et keuhkokuumeen pukkaa. No, nyt oon sit pakottimella ihan oikeesti vaan levänny. Nukkunu ja maannu ja levänny. Kirjaimellisesti. Villahousuki on päiväkodissa ollu, et oon vaan saanu potsplojota.

Joten ehkäpä se alkaa tauti taittumaan ku alkaa tota virtaa ja energiaaki löytymään. Töihin alkaa olla jo ihan ikävä, tosin työvuorolistaan oli ilmaantunu nyt kolmivuorotyö, enkä ole ihan varma vielä miten tää asia nyt aiotaan täällä kotipäässä hoitaa.. Ihan ei taida lapset viel keskenään tääl pärjätä, vaikka nukkuvatki pääasiallisesti varsin mallikaasti. Ajatusriihi aiheesta on käynnissä.

Ex-kämppä asia ei etene. Voi juma et se jaksaaki koitella hermoja. Ny se on myynnissä ihan välitysliikkeellä, ja viime viikolla tuli kuntokartoitusraportti postiluukusta. Siellähän on märkää koko alakerta pullollaan, et vähä pistää epäilemään, et haluaako tollasta pommia kukaan ostaakkaan. Ja lakimies on edelleen sitä mieltä, et myyminen on paras vaihtoehto. Ettei kunnalta (entinen omistaja on siis kunta) tule korvauksia tai kaupanpurkua tippumaan ilman vuosien oikeusprosessia. Jotta joo. Syö miestä.

Ja ne pahoin pelätyt vuokrankorotuslappusetki tuli. Vuokra vaan nousee nousemistaan. Kipuraja on ylitetty jo vuos sitte, mutta muuttaminen ei houkuttelis sit niin maan ollenkaan. Just nyt. Kämppää tuskin löytyy näiltä kulmilta kauheen paljoa halvemmalla, ja sit jos muualle kamasa kärräis, ni kiva ois et muksujen kouluvuos ois lusittu loppuun. Jotta ajatukset pyörii tälläkin saralla kovaa ja korkeelta.

No mutta joo, mä taidan jatkaa täpisemistä ja hypätä virtoineni vaikka parit kärrynpyörät. Soroknoo.

Ai hei, mun pieni esikoinen on ilmotettu tänään rippikouluun. Mihin tää aika menee?????