Alkaa taas viikko kääntyä loppua kohti ihan vääjäämättä.Nopsaan se taas vaan on mennykki. Peruskaavalla melkein; eli 7 ylös, 7.30 ulos, 8.00 eskarille, 8.30 kerholle, kauppaan, keinumaan, koiruus pissille, 11.30 kerholle, 12.00 eskarille, sit ruuanlaitto ja syömään, sn jälkeen päiväunien aika ja lepo ja sit koiruus pissille, pyykkiä ja tiskiä koneeseen ja vaatetta niskaan ja valmistautuminen iltarientoihin. Jos ei iltarientoja ole, niin kalenterissa siivousta tai muuta yhtä ihanaa vaihtelevalla menestyksellä. Ja nukkumaan puolen yön kieppeillä, kun ei millään malta olla surffailemassa vuodatuksessa, facebookissa, huuto.netissä ja muissa sen sellasissa. Kai ne sit vaan koukuttaa, hah.

Tänään alotettiin päivä juurikin tuon alussa mainitun kaavan mukaan, paitsi että väliin tunkes ihan väkisin Neitin ja Villahousun neuvolat. Ovatpahan pois päiväjärjestyksestä taas hetken aikaa.

Villahousu: Kasvu hyvä. Syödessä lusikan käyttöä harjoittelee. Hb 122. Konttaa vauhdilla, kävelee tukien. Omaa puhetta pulputtaa ja sanoo muutaman sanan. Touhukas, iloinen vesseli. Autot mieluisia ja tekniikka kiinnostaa. Seuraava käynti 1,5 v. Paino 9400gr, pituus 75,5cm ja hattu 48,5.

Neiti: Kasvu ok, hiukan pyöreyttä. Tehty 4v lene. Ketterästi liikkuu. Silmä-käsi yhteistyössä mallikuviot ei vielä hahmotu, mutta saksilla leikkaaminen tarkkaa työtä. Piirtelee vasemmalla kädellä. Puhe kertovaa ja selkeää. Piirtää ja kertoo samalla satua. Energinen, elämäniloinen ja hoivaava tyttö. Näkö ja kuulo hyvät. Paino 22 kg, pituutta 106cm, hattu 49,8.

Kiiruussa harrastettua ruuanlaittoa. Kanat jäi uuniin ku iski niin kova hoppu. Riisitki palo ihan kunnolla pohjaan. Voi jösses et joskus voi mennä kaik mahollinen käteen.

Sit tuliki neuvolasta tullessa hoppu junaan. Hesaan kokoukseen, ja Hesan päässä pika treffit lökäpöksyn kanssa. Piti olevinaan käydä kattomassa Villahousulle toppapukua, mut en mä mitään löytäny. Suuressa kuussaki piti käydä, mut eipä sieltäkään mitään ostettavaa vastaan tullut. Kävin siis kuitenki. Et halpa reissu. Hyvä sikäli, kun isäntä saa tilin huomenna. Tulee kaikki 170 e, et kyllähän sillä emäntä Hesassa shoppailee, vuokrat maksetaan ja kaupassaki käydään. Vähänkö on hei perseestä. Ja syvältä.

No, kokoukseen mennessä oli vähä "lost" olo. Tiesin et ketä sinne tulee, mutta aiheesta ja agendasta ei sit niin maan mitään hajua. Hengaus meiningillä. Onneks selvis sit paikalle mennessä ettei siitä tienny itte puheenjohtajakaan. Selkis se aihekki siinä sit, puheltiin Uudenmaan ja Itä-Uudenmaan liittojen yhdistymisestä ja ajatuksista sen tiimoilta. Melkoisen vapaamuotoisesti keskustellen. Hyviä ajatuksia tuli ja mielenkiintoista aihetta ois voinu jatkaa pidempäänkin.

Sit mentiin taas kipinkapin junalle ja nokka kotia kohti. Kuinkas sitten kävikään.. No, mähän nukahdin. Herään, katson ulos ja totean et juna ei liiku. Huudan ääneen (ja lujaa huudankin) ja sydän pamppaillen melkein juoksen junasta ulos, kunnes vastapäinen mummeli saa sanottua et ollaan Järvenpäässä- . Syvä huokaus ja takas penkkiin. Vähänkö nolotti. Ei muuten väsyttänyt enää. Kotia asti selviän, koiran kanssa pissi lenkille ja pakolliset puhelinpalaverit vielä kotipuistossa seisten. Viimein hommat hankassa (ja hanskat hukassa) ja lösähdän koneelle josta löydän itseni edelleen torstain vaihtuessa perjantaiksi. Että joo, pitäs varmaan ihan oikeesti mennä sinne nukkumaan. Huomenna alkaa taas ahistaa. Ois meinaa ihan pakko saaha siivottuakin. Kotona on käyty vaan taas kääntymässä ja sen kyllä huomaa. Atomipommilla vois saaha jotain hyvääkin aikaseks..