Meil on tää joulun aika menny sellasessa tasasessa härdellissä. Tai millon ei ois..härdelliä..??
Just ennen joulua Neitokaisen silmästä löyty sattumalta jotain epämäärästä. Vein lekuriin tulehduksen takia ja yht äkkiä oltinki kiiruusti menossa nasta laudassa lähimpään isoon sairaalaan. Epäilivät selkärankareumaa. No. Ei ollu, huokaus ja henkäys, mut jotain siel oli. Meinaan sellanen pieni jouluylläri. Märkäpaise silmämunassa. Kuulemma tosi harvinainen juttu. Tippoja peliin ja merirosvolappu silmään. Jos ei mee ohi, niin ens viikolla operoidaan leikkurissa. Ja taas saa huokasta. Näyttäs siltä et tipat on auttanu. Päälle päin silmä on jo ihan siisti ja melko terveen näkönen. Mut eipä siin pahimmillaankaan mun silmään näkyny ku iso punotus ja silmämunassa roskan näkönen pienen pieni piste. Sairaalasta saatin silmälääkärin kotinumerokin mukaan, et jos pahenee ni pitää soittaa vaikka jouluaattoyönä, kun voi olla näkö vaarassa, jos paise suurenee. Mut siis, mun silmään näyttäs nyt hyvältä. Vois luulla et terveen paperit ihan sais. Ei vuodakkaan enää. Kyyneleitä siis.

No tänään taas riamu ratkes. Herra nuorimmainen sai joulupukilta huippuvehkeen. Päältä ajettavan Martin (Autot-elokuvasta). Aivan Must juttu. Sillä tuo on potkinu täs menemään jo monta päivää nasta laudassa ja otsasuoni pinkeenä. Tänään sit piti kokeilla extremeä..et miten kulkee Martti takaperin ja rappusista alaspäin ofcourse. N. 30 rappusta, ikuisuudelta tuntuva aika et millon tulee vika tömähys ja toivottavasti mahollisimman suuri huuto. Tuli huuto ja iso tuliki. Eikä kivusta vaan siitä pelosta et menikö Martti rikki. Huuli auki, kolme pattia päässä, yks valu verta, kylkiluu rikkonaisen näkösenä, silmä mustana ja mustelmia sen sata pitkin kroppaa-. Mut hengissä ja aivotärähyksen saaneena. Voitte uskoa et heitti sydän ympäri aika monta kertaa kun tajusin et auto läks portaisiin. Nyt ku äijä on torkkunu pitkin päivää, ja syöny lääkettä päänsärkyyn, ni ei sit nukutakkaan. Eikä tuo oo enää ees kipee. Vähä huulta aristaa jos juo jotain kylmää.

Komea ilmestys muutenkin... Neiti meinaa päätti leikkiä kampaajaa ja parturoi poika paran jouluksi kynsisaksilla jouluisaan kuntoon. Muotitukka. Joopa.

Että on sit tullu tuo meille uus keskussairaala kovin tutuks juu. Ja Ens viikolla ois sinne sit aikaa kerrakseen. Jepjep. Tästäpä taas jatketaan.

                                  Ilkka Alanko: Sattuu