Hyvät vai huonot uutiset eka? No hyvät, okei.

Sain eilen soiton ystävälliseltä taholta, joka halusi auttaa minua. Eroaminen saa erikoisia tahoja ja avuntarjoajia liikkelle. En nyt sit äkkiseltään osannut avuntarvetta määritellä, joten tämä The Taho, päätti avustaa meitä leipomalla ja laittamalla ruokaa auvoisan 400 litran arkkupakastimen täyteen. Sounds good and i like it. Tuntuu vaan niin eriskummalliselta, kun näitä avun tarjoajia tulee vastaan. Vähä sellanen olo et miks mulle? Et oonks mä ansainnu jotain ihan oikeesti? Et jollain menee varmaan paljonkin huonommin. Kyl mä selviin. Tai sit en...Et ku joku kysy et mitä mä tarviin, ni siihen on aika vaikeeta vastata. Tai tänään itse asiassa helppo. Mä tarviin rahaa (aika paljon), Mä tarviin saaha tuon kaatuneen kuusipuun tuolta säleiksi, Mä tarviin unta ja Mä tarviin jonkun aikuisen ihmisen joka jakaa tän arjen mun kanssa. Still enough?? Aika iisi lista, eikö??

No, hyvät jatku vielä tälle aamua. Sain soiton superhypermarketista. Ootte osallistunu kilpailuun ja voittanu täältä tälläsen Brion lelun, että pääsettekö hakemaan. No totta jeesus me päästään. Sinne suuntaan oltiinkin vielä just ajelemassa. Herra Villahousu oli aivan pöhinöissään kun sai käsiinsä Brion paketin, joka piti sisällään pehmosammakon, jonkun toisen pehmo lelun ja 3 erilaista sammakkoa junan malliin. Eli magneetti härpättimet jotka ajelee sit sitä Brion junarataa ympäri. Not bad at all.

No ne huonot. Auto piti katsastaa. Ja auto piti huoltaa. Ja ennakkotiedoissa jo oli että autoon on tulossa isomman laskun sorttinen toimenpide. No. Tänään oli pienemmän laskun toimenpide. Vain 200e uppos kevyesti. Katsastus siihen päälle 60 eskoa ja tuloksena Hylätty. Jarrut menee remonttiin pitkän kaavan mukaan. Huomenna rumba uusiks, hintaa 400e ja katsastuksen jälkikatsastus maksu. Huomioiden että myös autovakuutus maksu 350e on maksamatta ja eräpäivä oli...viimeviikolla? Ja mitä on kotiäidin kuukausi tulot..2000e, ilman viikonloppu duuneja, ja josta puolet menee lainan lyhennykseen. No, eipä siinnä mittään. Enitenhän koko hommassa vituttaa se, että maksoin autosta aikalailla exälle. Puolet arvosta jonka laskuri netissä antoi. Tiesin tulevasta suur-remontista ja vinguin alennusta. No siinä tilanteessa ex halusi tylyttää ja totes ettei alennuksia tipu ja ketutuspäissäni maksoin koko hiivatin summan. Ja SE harmittaa nyt. Ois vaan pitäny koko helvetin kosla tajuta jo sillon laittaa myyntiin, niin ei tarttis olla korvia myöten veloissa. No niin, se isomman luokan remppa sit. Sille oli kustannusarvio 900e töineen. Siis kaiken tämän edellämainitun hyvän lisäksi. Ja aikaa 1-3 kuukautta ku se on viimeistään suoritettava. Että no money ja no honey. Ja vituttaa. Iiihan pikkasen vaan-. Ei vaan yksinkertaisesti perse repee yhteenkään ylimääräseen laskuun enää. Ainoa vaihtoehto on vaan laittaa auto myyntiin ja sen jälkeen tuupertua himaan neljän seinän sisään. Et huomenna korjataan, huomenna katsastetaan ja huomenna sit myydään auto. Ei vissiin oo vaihtoehtoja. Huomenna myöskin porataan, itketään, vollotetaan ja pillitetään silmät päästä sit oikeen kunnolla. Trust me. Kurkussa on vaan iso pala, joka ei liikaha. Henkee ahistaa. Toi auto on kuiteski ollu se pääsylippu vapauteen-. Sit ei liikuta ku julkisten voimalla. Ja päivällä virka-aikaan. Hyvästit heitetään niin kyläreissuille ku edullisille kauppareissulle marketteihin ja tyydytään kylän antimiin. Vittu.

Korjasivat sit huollossa tänään cd soittimenkin kuulumaan, kosketushäiriö kuulemma. Puolessa välissä kotimatkaa mankka hiljeni jälleen. Ja tunnelma oli katossa. Hip hurraa.

Kaupassaki oli pakko käydä. Kylmiössä loisti pelkkä valo, ja kaapit huus tyhjyyttään. Näitä hetkiä ku kaikki mahollinen oli kaapeista loppu. Talvikengätki piti itelle ostaa, ja lopulta päädyin talon halvimpiin komistuksiin. Pitäs ainaki hangessa toimia. Ulkonäkö on sit asia erikseen. Ehkä ne on kuiteski lämpimämmät ku nuo crocksit. Rumat ne vaatteilla koreilee vai miten se nyt meni :oP Ei vaan ois rahaa ollu niihinkään.

Tultiin kotiin. Onni Boy oli sit reippaana poikana avannut olkkarista parvekkeen oven. Oon aiemminki syyttäny muksuja sen oven availusta, ja kieltäny, mut tänään tassunjäljet lumisella parvekkeella paljasti hiippailijan. Ja kun ulko-ovi on auki muutaman tunnin, niin mitä tapahtuu lämpimälle sisäilmalle. Oikein! Se kylmenee. Ja paljon-.

Ja kaskas, yötä kohti väsymys ja vitutus kasvaa ja kalvaa selkäytimiä myöten ja Villahousu alotti sit vielä ripuloimaan oikeen kunnolla. Ollaan taas kolmisen päivää kokeiltu maitotuotteita. Herra on saanu maitoa juodakseen ja tänään vatsa taas muisti kertoa ettei ole vielä valmis tälläiseen laktoosi/maitoproteiini hyökkäykseen. Maito ruuan seassa ja hapanmaito tuotteina tuntuu menevän, mutta heti kun juoda pitäs niin vatsa reagoi. Viiveellä kylläkin, mutta reagoi. Joku imeytymishäiriö on olemassa siis edelleen. Nyt sit huudetaan kilpaa. Minä sitä väsymystä ja ah niin hyvää oloa, ja pieni mies huutaa kirvelevää pebaansa ja jatkuvasti juoksevaa ripaskaa. Ja tuosta maitoripaskasta tulee aina niin herkkä hajukin. Että jaksamiset kortilla juu. Ja mitä tekee äiti. Blogaa. Jepjep.

Nyt meen jatkamaan pikku miehen silitystä ja sylitystä ja koitetaan saaha nukuttuakin. Huominen leipomispäivä vaihtui lennossa yleiseksi härdelliksi auton takia, mut kai me ehitään iltasella ees yks synttärikakku leipomaan. Herrallehan ilmaantuu plakkariin kuitenkin jo 2 vee.

Jaksamista ja tsemppiä taas kysytään. Kai kaikelle on tarkotuksensa, onhan?? Luvatkaa joku pliis. Joskus vaan meinaa väkisinkin usko loppua tähän kaikkeen.

Raha tilanne ei korjaannu kyllä hetkeen kun ei töihin pääse. Ja nyt on sit jo veronpalautuksetkin käytetty ihan tuost noin vaan. Piti muka lapsille pikku joulua järkätä ni niin ne kaikki peruuntu. Nyt on tän kuun rahat kivasti jo miinuksella ja lainanlyhennyskin menee tililtä perjantaina. Hei miten niin epätoivo. Kiitos auto. I don´t like you anymore. Nyt on läsnä vaan epätoivo. En kaipaa yhtään yllätystä enää tälle kuulle, enkä edes ensi kuulle lisää. Köyhä joulu tiedossa. Ainoa positiivinen asia on se et lapset viettää joulun täällä kotona. Toisaalta ois ne työtkin maistunu, mut ehtiihän noita vielä. Nää mugelot on nyt tärkeemmät tääl kotona. Kyllä on elämä taas helppoa :o(

Image Hosted by ImageShack.us

                    Juliet Jonesin Sydän: Helppo Elämä