Pyydän nöyrimmästi anteeksi blogihiljaisuutta. Joskus elämässä sattuu ja tapahtuu ja sitku sitä sattuu ja tapahtuu niin ettei meikäläinenkään meinaa perässä pysyä, niin sitä sattumusta on aika helevetin paljon suorastaan. Mutta siitä toisella kertaa. Tai aika useemmallaki kertaa, mut ei nyt.
Tänään, olen muuttanut ensimmäisen muuttokuorman uuteen kotiin. Mä oon NIIN täpinöissäni. Fiilis on niin hieno ja ilmassa on suorastaan suuren urheilujuhlan tuntua. Että oksat pois. Mutta päästän teidät piinasta. En hehkuta enempää, vaan jatkan muuttamista.
Kun laiva uppoaa
on lähdettävä uimaan
Ja unelmien upotessa
on pakko etsiä pohjaa jalkojensa alle
mutta päästessäsi rannalle
ala rakentaa uutta laivaa
ja etsi itsellesi uusi unelma
sillä haaksirikosta voit vielä hengissä selvitäkkin
mutta elämä ilman unelmia
ei ole mitään elämää.
Näihin sanoihin ja näihin tunnelmiin; Hasta la vista toistaiseks. Mä palaan. Ikävä kyllä
Kommentit