Kadotin just kirjoittamani tekstin. Sapettaako?? No eipä pahasti

Että joo. Kipeenä oon. Tauti teki tuloaan aikasa ja sit kaato mennessään. Kolme päivää makasin koomassa, kun ei ollut voimia mihinkään. Viimein sain irti sen verran et ihan tohtorille asti tokenin. Ääni kateissa, pelkkiä pihauksia sain kuuluville. Päivystyksessä nuokuin sen seittemän tuntia räkä poskella ja kuola suupielestä valuen. Viimein herra tohtori otti vastaanotolle ja pelasti päivänkin siinä ohimennen. Huumormiehiä   Pihisin että keuhkoputkentulehdusta nyt pukkais. Tohtori virnistellen pihisee samalla mitalla takaisin, että siltäpä hyvinkin vaikuttaa. Tutkii ja kyselee. Korvat on miltei kuurot, niin tulehtuneet. Poskionteloissa on tulehdus, niinkuin keuhkoputkessa ja kurkunpäässäkin. Keuhkokuumettakin tyrkkää ihan väkisellään verikokeitten ja keuhkokuvien jälkeen. Ja leukanivelen tulehduskaan ei ollut päässyt parantumaan. Ääni poissa ja lapset taputtivat karvaisia käsiään..

Tohtori kysyy, että oletko kuuma. Hirnun äänettömästi ja hän tajuaa korjata; onko ollut kuume. Ei olla kuumetta juurikaan. Vähän vänkä olo, että saattaa olla nousussa kyllä. On kiukkuinen siitä, että olen ollut ilman hoitoa näin pitkään. En tohtinu siinä kohtaa sanomaan, että kuka se niistä hoidoista ja hoiteluista niin jaksaa kirjaa pitää 

No hoito-ohjetta pukkas metrin listan; ruokaöljyä ruutalla nenään, että limakalvot pysyy kunnossa. (toim.huom. koskenkorvaa kurlaamalla saa öljyn maun pois suusta..) puoli litraa (!) yskänlääkettä joka päivä niin kauan että tulee terveeksi. Antibiootteja ja tulehduskipulääkettä. Pitää parantua. Jos ei parannu, niin pitää tulla takaisin. Sitten pitää antaa antibiootti suoneen. Ja nesteitä pitää mennä joka päivä vähintään 3 litraa kuivumisen takia. Ei muuten ole mennyt. Totes vielä lähtiessä, että jos sa olisid terveb, mä suutelis sua. Olin kuulemma ensimmäinen oikeasti hoitoa tarvitseva potilas sen päivän aikana

Nyt oon sen kolme vuorokautta maannut totaalikoomassa tuolla käärinliinojeni sisällä petin pohjalla. Esikoinen on hoidellut ansiokkaasti pizzan tilaukset lähi-pizzeriasta ja Jannu paistellut munakasta onnessansa. Onneks on nuo isommat lapset vielä lomalla. Pienemmät on olleet päivät päiväkodissa.

No tänä iltana olotila romahti entisestään. 3 päivän hevoskuurikaan ei ole tuonut muuta apua, kuin antanut palan ääntä takaisin. Kuume huitelee 37.2-40.3 välillä ja keuhkoja polttaa. Tohtorille ois asiaa, mutta hallelujaa tätä lapsenvahti problematiikka. Päätin sitkutella aamuun, että asiat suttaantus ees vähä helpommin. Näitä hetkiä, kun KIPEÄSTI kaipais sitä toista aikuista talouteen. Se kun harvoin sairastaa, niin pitää sit vetää koko setti kerralla ja samaan rykäsyyn. Aamusta jos henki on yhtään näin ahtaalla, niin saa antaa viron vahvistus vaikka tekohengitystä päivystyksessä, mutta sairaalaan en vaan pysty jäämään makoomaan. Noh, aika näyttää.

Nyt kierähtelen takas bunkkerini pohjalle köllimään. Kaikenlaista kummallista on taas sattunu, mutta kierähdykset käy etusuuntaan. Tulevasta vuodesta toivotaan taas parempaa edeltäjäänsä verrattuna. Toivoahan aina saa. Eikö?!!??

                         Sunrise avenue; Welcome to my life