Vähänks onki siistii. Lapset läks isälleen perjantaina. Joten. Torstaina siivottiin, joka kolo tästäki huushollista ja kuurattiin oikeen huolella. Perjantaina sit startattiin kohti itäistä-uuttamaata het aamusa vaihteeks sellasten parin tunnin yöunien jälkeen. (kyllä, tää unettomuus lähentelee jo ongelmaa..) Ja matkahan oli just niin rattosa ku luulla voi. Kevyt natina ja flaidis autossa, miltei koko matkan. Suuntimatki meni vähä niin ja näin ja onnistuttiin eksymään pariinkin otteeseen aika hyvin. Lisäkilometrejä tuli vissiin sen sata. Mut selvittiin me perillekki. Käytiin taas yhden IRL-kaverin luona ja vide ku taas tuli niin los buenos mieli. Istuttiin ja turistiin ja ihan ku ois toisen aina tuntenu. Lapset kyseli autossa ennen menoo et kelles me nyt mennäänkää ja ku kerroin, ni kyselivät et tunteeks he tän vierailun kohteen  ja missä ollaan tavattu jne. Oisitte vaan nähneet ilmeet, kun kerroin et netissä on tavattu. Taas sai vähä röyhistellä, et jotain on menny nuillekki kovakalloille jakeluun, kun heti tajusivat et ei oo välttämättä ihan vaaratonta tavata netistä ihmisiä. Ja ihan extempore vaan. Piti sit vähä tietty tehä kiusaaki ja sanoin et äipällä on nyt uus nainen, et löysin sinkut piste netistä. Ja jannut katto kauhuissaan, et nyt se sekos täysin. Näki et ne kelas ihan täpöllä et oonko tosissaan vaiko en. Ja mamma nauro partaansa. Toki paljastin myös suuren salaisuuden että ei, en vieläkään ole kiinnostunut samasta sukupuolesta, vaan ihan heteropohjalta mennään. Julma mutsi.

No, kyläpaikasta suunnattiin sit eteenpäin. Käytiin vielä Villahousun kummilassa kyläilemässä pikaseen ja sit nokka kohti anopin ja apen mökkiä kohti jossa oli tarkotus lapsia vaihtaa. Mökkeilemässä ovat siis olleet viikonlopun. Ilmeisesti sinne oli kutsuttukin sukua enempiki, kun anoppi vietti myös 60v juhlaa.

Sitpäs ajelinkin Hyvinkäälle. Tarkoituksena oli alustavasti lähteä juhlimaan ajoissa kaverin kanssa tulevia synttäreitä. Ja niin se menee. Aina pitää mukamas olla syy jos juhlimaan menee. Mut kaveri ei saanukkaan lapsenvahtia. Joten käväsin kuitenkin baarissa. Ja vain todetakseni että olen outolintu, koska paikassa oli lisäkseni tasan 3 muuta ihmistä, joista yks The Dille liimantu välittömästi kylkeen kiinni. ( Mä oon ihan dille magneetti, se vaan on todistettu :oii) Kotia tuli kova ikävä ja lähinkin ajoissa sit nukkumaan. Ajelin himaan ja syvennyin peiton ja tyynyn anatomiaan vähä syvemmälti. Tulipahan kuitattua univelkaa sit aika radikaalisti. Heräsin meinaan seuraavana päivänä klo:18.00. Et ihan kevyt uni maraton. Säikähin jo et myöhästyin töistä, mut en kuiteskaa. Ois se noloa myöhästyy yövuorosta sen takia et ois nukkunu vuorokauden läpeensä. No, yövuoroon siis menin ja vaikkei varmaan vois uskoa ni ei sit väsyttäny tippaakaan koko yönä :o)) MP3 soittimesta raikas et "Pidä huolta, itsestäs ja niistä jotka kärsii, anna almu sille joka elääkseen sen tarvii.." kun kävelin sairaalan ovista sisään. Fiilikset oli ihan mahottoman hyvät kun oli niin loistavan virkeen pirtee. Oisin voinu iltakierrolla ihan vaan halata jokaista potilasta silkasta onnesta. Ja helposti ois voinu jatkaa vaik aamuvuoron siihen päälle. Ei sit väsyttäny ees aamusta.

Aamusta sit koira hakemaan yökylästä ja ajelin kotiin. Kotiin pääsin ni väsymys ei vieläkään ole tavoittanut. Ensin pistin pyykkikoneen rallattamaan, ja painuin koiran kanssa ihanassa nollasäässä piiitkälle lenkille. Oli ihana katsella kauas karkaavia pilviä valostuvassa aamussa. Sit sahailin laatikollisen takkapuita ja hoilasin suomipoppia sillain sieluin kyllyydestä. Nyt sit ihmettelen tätä plokia ja pohdin et mikä onkaan se seuraava tarmon purkamisen kohde. Jos vaikka leipois. Tai sit vaan koittas eka mennä nukkumaan..Tarvii ehkä kokeilla. Ainakain laitan nuo pyykit eka kuivumaan.

Mut siis joo, niin sika hyvät fiilikset ettei tosikaan. Ihan flow meininki. Kai mää oon tulossa hulluks tai jotain, mut vähänks tällä nosteella kestää taas ne ankarimmatki ojat ja allikot. Elämä on laiffii :o))))))

PeeÄs: Muistinko jo hehkuttaa et Neitin silmä on melkein kunnossa. Käytiin alkuviikosta silmätohtorilla jälkitarkastuksessa, ja silmämunassa on näkyvissä enää arpi, joka on ilmeisesti pysyvää sorttia. Eli mikään ei uhkaa näköä. Tippoja viel menee, varmistukseksi. Paiseessa ei enää kasvanut verisuonia, joten se ei pitäisi myöskään uusia. Mutta siksi tipat vielä jatkuu, että ne suonet pysyykin poissa. Jeah!
Ja Villahousun kylki on parantunut, sekin oli oikein Jesh uutinen. Jos taas hetken oiski sellasta tapaturmatonta aikaa, oishan oishan!!  Tuonne sairaalaan on niin pitkä matkakin, et mielellään siellä ei tuu reissattua.
Eli jos en hehkuttanu ni täält pesee nyt. Hehkuti hehkuti :oPP

                       Louis Armstrong - What A Wonderul World