Niin megolomaaninen krapula päivä alla ettei mitään rajaa. Liekö sit harjotuksen puutetta vai mitä, mut voiton puolella onneks mennään. Yöki meni niin viisaita ja varsinki henkeviä pohtiessa, et ihan ahistaa. CAPRI se osaski sit taas viiä jalat suustani ja ajatukset päästäni-. Suora lainaus ko. blogista: Vittu, että sellaista sopivaa yksilöä on vaan aivan herranvitunjeesuksen hankala löytää. Eilen kun katselin baaritarjontaa, tunsin aivan SAATANAN syvää surua ihmiskunnan puolesta. Oli ylitrendikästä wannabeporvaria, kelmeää, huonoryhtistä olmia, jotain helvetin metroseksuaaleja meikkivoiteineen, pakkasenraiskaamia pulkannaruja, ja sokerina pohjalla perkeleellistä myötähäpeää herättäviä takapajulan fleecerunkkareita. Anteeksi nyt vaan vitusti, mutta pitäisikö ihmiskunnan tosiaan lisääntyä tällä aineksella?? Eipä muuten lisäänny, ja SE taas ei ole vittu MILLÄÄN mittapuulla kovinkaan kestävä ratkaisu.

- Tää niinko tiivisti sen ajatuksen aika pitkälti, jonka miettimiseen mulla meni koko helvetin yö. Et mikä se olikaan lauantai-illan saldo..  Eka matkaan lähtijä oli varattu. Hää on vaa työmatkalla oleva kelmi, jonka vaimo ja lapset on hyvinkin kaukana poissa. Pling. Sai mennä. Täst alkaa tulla tavara merkki..Et ku joku osottaa kiinnostusta ni kysyy ekana et "okei, sul on se vaimo ja kaheksan lasta jossain oottamassa", ja kuinka ollakkaan vastaus on hyvin usein myönteinen. Mut tää kategoria ei nyt pure meikäläiseen. Sori.

-Seuraava jamppa oli alamittanen. Sori vaan, taas. Miehen pitää olla jonkun kokonen, ei alimittanen kääpiö. Mut se tais olla jopa vapaa..et plussat siittä. Sit oli vapaa herra taas, mut jokseenki..hmm..miten sen ny kauniisti ilmasis.. Ei niinku kadun kirkkain lyhtypylväs. Jotain älyllistäki elämää pitäs löytyy. Joo, ja törmäsin mä Prinssiinki- Sain rukkaset (ylläri sikäli) mut sain myös sukkia pyörittävän suudelman samaiselta satu ihmeeltä. Ei vaan osunu oikee aika ja paikka? Mut sen verta ihanaa viestiä sain jälkikäteen (herrasmies, ofcourse) ettei ees pahemmin osannu harmittaa. Ja juu, pussailtua tuli myös hyvää likkakaveria, et ei huono sillekkään joka sen matkassaan vei :oD

Eli summa summarum, ei huono ilta kuitenkaan. Olin jokseenki tyrmistyny muunmuassa siitä, et niit matkaan lähtijöitä ois ihan oikeesti piisannu. Et kuin helposti nuo kakslahkeiset ois vietävissä..?? Oma ulkonäkö meinaan on sillä tasolla, että EN viihdy omassa kropassani. Joten jaksan myöskin epäillä aina ihmisten aikeita. Ja se epävarmuus omasta ittestä ei aina ole kovin kummonen kaveri, itsetunto on vaa joskus niin kaukana karkuteillä. Onneks on ystäviä jotka auttaa, kiitos promillet, my friends :oD ( je heti perään on todettava, et ekat -5kg tiputettu. Viel on matkaa, mut alku se on seki. Jos tän vaan sais täl erää vietyä loppuun saakka, eli siihen olotilaan, jossa ittekki tykkäis olla. )

Ja toiki, ku viel muutama hetki takaperin nautin olostani yksin, ni niin se kummasti mieli muuttuu. Niin vaan kaipaa kainaloa, johon illalla vois joskus käpertyä. Mut realiteetitki tunnustan, ja klaari tosiasia on seki, et tän arjen pyörittäminen vie mun aikaa suhteellisen paljon, ja tää katras on mulle kuiteski se number one. Et sellanen lämmin, osa-aikainen kainalo kelpais. Anyone????

                  Robbie Williams; Let me entertain you

Image Hosted by ImageShack.us