Tasasen tahmeeta sunnuntaita pitää. Siivota pitäs, maalata pitäs, ruokaa pitäs laittaa ja koira lenkittää jajajaja.. Kaikkee pitäs. Ei vaan meinaa saaha ittestä mitään irti. Hyvinkäällä ois ollu tänään vaik mitä häppeninkiä, mut ukko vei auton. Et en taida micralla lasten kans rumputtaa menemään sit sinnekään.

Päivät menee jotenkuten eteenpäin, vähä sellasta limasta saippuaa, josta ei oikein taho saaha kiinni. Mut eteenpäin kuiteski. Mies muuttanee jo huomenna kuvioista pois O_o Silti jotenki tuntuu vaa et on niin selkä seinää vaste kaikessa et ei ees jaksa kiinnostaa. Kai tää taloki sit täst vaan myyntiin menee. Ei tunnu vaihtoehtoja olevan. Ja aivot on niin narikassa ettei jaksa ees murehtia. Ja on se ero paha sana, tai paha asia muutenki  ku ei kukaa uskalla ees kahville tulla. Noh, niin se kai menee. Kuuluu vähä niinku kuvioon??? Vissiinki joo.

Noh, eilinen meni pirteemmissä tunnelmissa. Kaveri täytti pyöreitä ja niitä oltiin juhlimassa. Tupa oli täynnä porukkaa pitkin Suomea sadonkorjuu juhlan merkeissä. Ohjelmassa oli saunomista, uimista, hyvää ruokaa, juomaa, seuraa ja live musiikkia ja menoa. Kivaa oli. Ainoo miinus..paikka oli meinaan vähän niinkus kylymä. Ihan silleen luihin ja ytimiin asti uppos. Ja aamusta oli maa paikoin jopa kuurassa. Että on se pakko uskoa et syksy on nyt tullut. Mut hei, ku ei veä persekkäitä, ni ei tuu rapulaa ;oP Et aina ei oo kuskin hommatkaa pahasta :o)))

                                                 Simple Plan; Your love is a lie